tiistai 28. helmikuuta 2017

Espanjan karvakasa vielä voimissaan!

Koira-blogin pitäminen ei nähtävästi ihan ollutkaan sitten se meikäläisen juttu. Harmillista sinänsä, ainahan se jotakuta varmasti kiinnostaisi lukea rescue-koiran ottamiseen liittyvistä asioista.

Mona tuli meille 2011 n. 2-vuotiaana. Arka, laiha rääpäle. Kaltoin kohdeltu. Varovainen. Ei osannut leikkiä.

 On tuossa koirassa vielä ne tietyt arkailut tallessa, mutta onhan se Suomeen hyvin sopeutunut. 

Pelottavia asioita ovat kärpäset, kaikki pörisevät ötökät muutenkin, ukkonen, ilotulitteet, ja nykyisin myös mm. verenpainemittari.

Emme jaksaneet olla koirasosiaalisia, joten Monakin on jäänyt vähän epäsosiaaliseksi muiden koirien kanssa, ihmisistä se kyllä tykkää. Parhaiten se tulee toimeen epäleikkisten koirien kanssa. Eli kenen kanssa kaukaa nuuskaistaan toisia, ja sitten ollaan niin kuin ei oltaiskaan! Täydellistä! :D

Terveydellisesti Mona on voinut hyvin, pari vuotta sitten oli hieman ongelmia ruokavalion kanssa, kun koitettiin raakaruokintaa, mutta nirso Mona söi vain kanaa. Nirsoilu aiheutti tyhjän vatsan oksentelua, ja tuotokset olivat mitä sattuu, ja sitten ilmenikin anaalirauhasten kanssa ongelmia.. Pari lääkärireissua niiden tyhjentämiseksi...€€.. Luovuimme raakaruokinnasta, ja löysimme sopivan nappularuuan. 6 kiloisen Mona kohdalla jo välillä laihisnappulaakin. Hammaskiveä ollaan käyty poistattamassa vuoden-parin välein. Monalta vissiin puuttukin pari hammasta, ja siksi syö esim. Dentastickit vain tietyllä tavalla, jolloin hammaskivi ei luontevasti poistu tikkuja syömällä. Alussa yrin harjata Mona hampaita, mutta luovuin siitä yrittämisen tuskasta.

Parisuhteemme Pn kanssa päättyi joskus 2014 tienoilla, mutta Mona jäi molempien koiraksi. Niin sanottu yhteishuoltajuus on toiminut hyvin!


Yksiössäni taitaa olla jokin ötökkä, kun Mona piilottelee sängyn alla...


Ennen kameran esiinottoa Mona näytti vielä iloisena kirmaavalta karvapallolta, tässä kuvassa ilme näyttää enemmän "kuka peruutti joulun"-katseelta....


Kynsienleikkuun "uhri'


"Tuoksuu fasaanilta"


Lumi paakkuuntuu ikävästi tassuihin, mutta villapaita auttaa!


Semmoista tänne, syksyllä 6 vuotta koiranomistajuutta takana! 

tiistai 26. maaliskuuta 2013

Keväisiä terkkuja!

Kyllä se kevät sieltä vielä joka vuosi on talven voittanut ;)

Oltiin Monan kanssa isovanhemmilla kyläilemässä, isossa pihassa riitti ihmeteltävää!



Seinustan penkillä oli silti mukavan kuivaa ja auringossa lämmintä!





Mikäs se tästä on mennyt, hmmm


sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Kuvia taas

Tässä taas kuvia söpöstä Monasta. 


Monan nukkumapaikat ja-asennot ovat niin ihastuttavia :D

Tyynyjen välissä..

Keskellä parisänkyä



Oltiin leffan katsomisen jälkeen jätetty sohvatyynyt läjään, ja Monan torkkupeitot jäivät alimmaisiksi. Näppärä koira tietysti kaivautuu sinne alle nukkumaan...


Näin niissä normaalisti makoillaan, ja killitellään muita kulmien alta


Jouluna P otti ruokalepoa, Mona meni vartioimaan toisen unta :)


Sohva näyttää syövän Monan!


Kännykkäotos sängyltä, huomenta vaan :D


maanantai 24. syyskuuta 2012

Vuosi yhteistä eloa takana!

Niin se aika vaan rientää! Ajattelin tännekin päivittää taas "välillä". Eipä täällä sen kummempaa ole sattunut, mikä on sinänsä ihan hyvä ;)

Mona on lottovoitto. Vuosi on mennyt nopeasti, ja toisaalta tuntuu etten muista aikaa ennen Monan tuloa.

Kuva espanjan tarha.ajoilta




Pihavahti (lumihiutaleet ikkunassa ettei Mona pompi päin lasia....)



Mona tipahti hyiselle kevätpulahdukselle mökillä, pääsi sieltä onneksi omin avuin nopsaan ylös. Ja saunaan lämmittelemään.








Pelastusliivitkin hankittiin




















perjantai 20. tammikuuta 2012

Onnellinen koira-arki porskuttaa eteenpäin

Meillä elämä kulkee hiljaa eteenpäin. Mona on meidän ihana perheenjäsen, tuntuu kuin se olisi aina ollut meillä.


Mona nukkuu missä vaan miten vaan, tässä oli jäänyt istuinpehmuste lattialle.


Kulmien alta näkyy kaksi niin ikiviisasta silmää :)


Leivoin joulutorttuja, ja ihmettelin mihin Mona hävisi jaloistani pyörimästä. Ei ollut sohvalla, ei sängyllä, ei patjallaan.... Pn paita oli tipahtanut lattialle ja Mona sen päälle lattialla :D


Tässä oltiin kyläilemässä isovanhemmilla Maalla, kostea "talvisää" aiheutti jatkuvaa pesua ja karvat oli koko ajan kikkuralla :D Fasaanien tarkkailu uuvutti muutenkin :P


Tässä jälleen rento ote elämään


Jouluposeeraus ei innostanut


Tämä nauratti makeasti yhtenä päivänä. Pn farkkujen päällä on turvallista olla, mutta peppu ei mahtunut käsinojalle :'D


Uusi talvitakki ei ihan vakuuttanut


Keksimonsterin jälkiä


Isännätä mallia, mikä tässä tietokoneella istuskelussa muka viehättää??


Tää on muodostunut suosikkipaikaksi, kun siitä näkee aika kattavasti sekä eteiseen, keittiöön että koko olohuoneen. Olin tainnut juuri "trimmata" Monaa, niin silmät näyttää ISOILTA :D tommonen ns. tarantella-look!


Monalta poistettiin 12.1 hammaskiveä, 60€ Turun kaupungin ell. Mona oli IHAN taju kankaalla, vaikka luulin että se vain rauhoitetaan kevyesti. Oli todella ikävää pidellä velttoa koiraa odotustilassa, ja toimenpiteen jälkeenkin Mona oli koko illan ihan tokkurassa. Nyt on puhtaan valkeat hampaat, täytyy varmaan alkaa pesemään niitä, että pysyisivät kanssa.

Lumi ei ole suuresti Monaa hetkauttanut, eikä pakkasetkaan ole sitä paleltaneet. Vaikka onhan niitä pakkasia ollut niin vähänkin vasta. Ja varalla on Hurtan talvimantteli ja mamman kutoa islantilainen villapaita ;) Uusi vuosi oli Monalle hyvin stressaavaa, se pelkästi jonkin verran rakettien pauketta, ulkoilut olivat minimissä. Onneksi ostettiin juuri ennen vuodenvaihdetta rikkinäisen pannan tilalle valjaat, Mona olisi varmasti irtipäässessään juossut päättömästi karkuun.

Mona turvaa minuun ja meille on muodostunut ehkä turhankin tiukka kiintymys. P voi mennä ja tulla, mutta minä jos lähden liikkeelle, esim roskia viemään, niin Mona on kyllä tiukasti seuraamassa vieressä. Asiaa ei helpota että olen kotona Koko ajan, kun on niin paljon etäviikkoja koulussa. Onneksi Monan ja Pn suhde on kuitenkin koko ajan kehittymässä, ja ehkä Monankin luottamus/itsetunto tästä ajan kanssa kehittyy. Mona on ollut meillä nyt 4kk.

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Köh, ahkera bloggaaja täällä hei

Aika heitteille tämä blogi on jäänyt. Mona on arjen valopilkku, mutta niin ovelasti se aika vaan huristaa huomaamatta eteenpäin. Muutettiin uuteen vuokrakämppään, ja painetaan Pn kanssa koulussa aika urakalla. Kämppä on ihan sekaisin, ja joulukin hiipii jo nurkan takana, jaiks

Tässä kuitenkin kuvia, osan olen voinutkin jo julkaista















Rakastan <3